SINULLE
Näin unta elokuvasta, jossa näyttelijä makasi nurmella alasti ja nautti rankkasateesta.
Illalla alkoi satamaan. Puin ylleni ja kävelin loppukesän pimeydessä kohti läheistä mäkeä. Istuin kivellä ja sytyttelin tulitikkuja sateessa. Nahkatakkini oli läpimärkä. Ei tämä ole elokuvaa, en näe kameraa, en mitään, mikä tallentaisi oudon hetken. Yksi tulitikuista halkesi, kuin salaman lyömänä. Sen sisimmässä sykki palava sielu. Näin sen näin.
Märkänä vaelsin takaisin kotiin.
Jos tulitikku saa minän näyttämään pieneltä, sellaiselta, joka on rakennettu pahvista ja kengännauhasta, on parempi pysyä sisällä.
Ja lähdettävä ulos, juuri ennen lopputekstejä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti